Nyt kun mallisto alkaa olla loppusuoralla, olen joutunut miettimään designin hintaa. Johon muuten kuuluu bonuksena tolkuton olkasärky, naurettava univelka, joka aiheuttaa kevytpäisyyttä* ja kyllä vain, vihdoin ja viimein, upouusi riippuvuussuhde mustaan kahviin, johon en tähän ikään asti ollut koskenut.
Keskustelin aina ihanan** kuvanveistäjäkollegani kanssa, joka totesi taiteen hinnoittelun olevan kovin psykologista peliä. Ihmiset ovat valmiita maksaamaan sen, minkä teos heidän mielestään ansaitsee. Tämä määrittyy seuraavanlaisesti: abstrakti taide mielletään arvokkaammaksi kuin figuratiivinen taide, varmaankin siksi, että se tuntuu mystisemmältä, eikä sen teknisen toteutuksen laadun mittaamiseen ole niin jäykkiä sääntöjä kuin esittavässä taiteessa. Maalaukset myyvät paremmin kuin veistokset, koska veistoskulttuuri on kuihtunut kodeistamme tilanpuutteen ja modernin muotoilun myötä. Maalauksista saa myös piirustuksia paremman hinnan vaikka niiden toteuttamiseen olisi kulunut sama määrä aikaa ja vaivaa.
Veistoksista maksetaan enemmän, jos ne ovat jalosta materiaalista, kuten pronssista tai marmorista, metalliveistokset mielletään askarteluksi . Liikkuvat veistokset ovat vielä alempiarvoisia, koska ne ovat hauskoja, ja huumori on niin universaalia, että se tuntuu halvalta. Lisäksi veistosten käsittely-, säilytys- ja kuljetuskulut ovat korkeat verratuna litteään seinätaiteeseen. Niinpä eläinaiheisia mekaanisia metalliveistoksia tekevän kuvanveistäjäguruni loppupäätelmä on, että eläinaiheiset mekaaniset metalliveistokset ovat taloudellisesti typerin mahdollinen uravalinta. Vähän niin kuin kesämekot, joiden puskemisessa ei oikein ole mitään järkeä ;).
PS. Juuri tästä syystä Jeff Koonsit ja Rupert Shriekit herättävät minussa ristiriitaisa tunteita. Heidän ansaitsemansa maine ja mammona ovat ansaittuja, mutta heidän töistään läpikuultava laskelmointi, häiritsee...ja aiheuttaa kateutta. Elämä helpottuisi kovasti intohimoja järkeistämällä! Mikä tosin tappaisi intohimon, hmmm....
* Kevytpäisyyteen kuuluu lievä kestohumala ja aivotoiminnan hidastuminen, jonka takia löydän itseni noin vartin välein jostain tekemässä jotain, minkä syytä en enää muista.
** Yksi kevytpäisyyden oireista on ylitunteellisuus, joka tekee ihmisistä yhtäkkiä ihania.